Salibandyn menestyneimmät maat

Salibandya pidetään yhä marginaalisena lajina. Eikä ihme, sillä lajin maailmanmestaruudesta taistelevat ainoastaan kaksi maata: Suomi ja Ruotsi. Lajin suosio kuitenkin kasvaa kulovalkean lailla monessa maassa, tarkoittaen sitä, että tulevaisuudessa salibandyn maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa nähdään (toivottavasti?) muitakin maita.

Ruotsin menestykselle ei näy loppua

Vuodesta 1996 lähtien pelatuissa salibandyn maailmanmestaruuskisoissa loppuottelusta voittajana on poistunut joko Suomi tai Ruotsi peräti kahdeksan kertaa. Ainoastaan vuonna 1998 ja 2004 tehtiin poikkeus, kun Ruotsin finaalivastustaja ei ollut Suomi.

Ruotsin joukkue on voittanut kultaa peräti kahdeksan kertaa, häviten Suomelle ainoastaan kaksi finaalia. Ruotsi on siis pelannut jokaisessa loppuottelussa vuodesta 1996 lähtien. Suomen kaksi kultamitalia eivät kauheasti lohduta, sillä kuusi hävittyä finaalia Ruotsille murtaa monen suomalaisen sydämen. Toisaalta Sveitsin viisi pronssisijaa eivät välttämättä lämmitä maata, jonka liiga perustuu täysammattilaisuuteen.

Myös naisten puolella pätee sama trendi – Ruotsi vie ja muut vikisee, sillä kuusi kultamitalia on matkannut Ruotsin neitojen syleilyyn, kun taas Suomen naisilta löytyy kaksi kultamitalia, viisi hopea sijaa sekä kaksi pronssia.

Viime vuoden mestaruuden vei tutusti Ruotsi kaataen finaalissa Suomen lukemin 3-2. Kyseessä oli siis erittäin tiukka vääntö, mikä kertookin siitä, että sekä Suomen että Ruotsin salibandyliigat ovat melko tasavertaisia.

Pystyvätkö uudet osanottajat haastamaan eliittiä?

Mutta mikä mielenkiintoisinta, turnauksessa oli mukana peräti 16 joukkuetta: mm. Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea, Venäjä, Australia, Viro ja Kanada eivät ole kovin tunnettuja salibandymaita. Viro pärjäsi näistä maista parhaiten yltämällä puolivälieriin, missä tuli kuitenkin kylmää kyytiä hallitsevalta ja tulevalta mestarilta Ruotsilta (17-0). Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin Sveitsissä ammattilaisena pelaava Ruotsin maajoukkueen ehdoton supertähti Kim Nilsson.

Seuraavat maailmanmestaruuskisat järjestetään vuonna 2016 Latviassa. Odotetusti Ruotsin ja Suomen odotetaan dominoivan näitäkin kisoja, mutta toisaalta mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. Vaikka salibandyn suosio kasvaakin vain tietyissä maissa (harrastajamääriin katsottuna), sen suosio ei tule jatkossa rajoittumaan vain Skandinaviaan tai muutamaan Keski-Euroopan maahan. Ja mikä tärkeintä, kiristyvä kilpailu on kaikille hyödyksi. Ruotsin menestyspaineet kasvavat joka vuosi, tarkoittaen sitä, että muiden maiden on käytettävä tämä tilaisuus hyväksi kuromalla Ruotsin (ja myös Suomen) etumatkaa kiinni.

Onko oikeastaan merkitystä, mikäli salibandy on marginaalilaji? Ei, sillä laji kasvaa vuodesta toiseen – ei ainoastaan Euroopassa, mutta myös maissa, joissa salibandyn pelaaminen on suorastaan ennenkuulumatonta. Meille suomalaisille olisi kuitenkin tärkeämpää pohtia, miten Ruotsin etumatkaa voitaisiin kuroa kiinni ja kuinka onnistuisimme sysäämään iki-ihanan länsinaapurimme pois salibandyn valtaistuimelta.